Kirjoittanut ylail | 23 helmikuu, 2010

Kieli, todellisuus ja jumala? – sarja (osa 1.)


Tässä artikkelisarjassa minä (uusin HM:n ylläpidon jäsen, Ylai) pohdin ihmiskieltä, todellisuutta ja jumaluutta.Toisin sanoen aivotoiminta on perustavanlaatuinen tekijä teksteissäni. Odotan palautetta ja kriittistä tekstiä jo innolla.

Myös käännytyssyytökset kuunnellaan. Siitä ei kuitenkaan ole teksteissäni kyse. 🙂 Tämä sarja ei omien tuntemuksieni mukaan jää lyhyeksi, ja toiveita mahdollisesta sisällöstä otetaan huomioon! Ensimmäinen osa on tarkoituksellisesti lyhyempi ja suppeampi sisällöltään, mutta jatkossa varoittelen – pituutta voi löytyä.

———————————————————————–

Osa 1.  Kielellinen yliluonnollisuutemme ja rajallisuutemme

kieli, todellisuus

Kieli on ihmisen jumalallinen työkalu. Väite, jolle on pohjaa, herättää varmasti useamman kysymyksen välittömästi. Ensimmäisenä vastauksena annettakoon, että ihminen luo kielellään ja on luonut sen pitkän kielellisen historian ajan.

Mahdollisuus luoda ilmaisuja kielensääntöjen mukaisesti johtaa käsittämättömän kokoiseen lukuun – itseasiassa niin suureen, että maailmankaikkeudessa ei ole edes niin paljon hiukkasia kuin on kielellisiä ilmaisuja.

Arvioiden mukaan jo 3-vuotias lapsi pystyy käyttämääm käsittämättömän suuren määrän kielellisiä ilmauksia. Ai, kuinka monesta ilmaisusta on kyse? 10 potenssiin 196 on arvio. Vastineeksi on hyvä mainita, että maailmankaikkeuden hiukkasten määrä on arviolta 10 potenssiin 74.

Määritelmät ovat osa kieltä ja aivotoimintaamme. Me rakennamme ympäröivän maailmamme erilaisten määritelmien kautta. Jokainen kieltä oppiva lapsi rakentaa käsitteet ja määritelmät oman aistikokemuksen kautta. Sen lisäksi, että lapsi oppii sanan vanhempiensa puheesta, kuten esimerkiksi: ”pallo”. Hänen täytyy kokea sen jollain tavalla itse. Näkö-, maku-, tai tuntoaistilla lapsi hahmottaa palloa enemmän.

Lapsen käsityskyky kielellisesti rajautuu niihin käsitteisiin, joita hänelle on opetettu.  Ne ovat hänen todellisuutensa rajat, niitä asioita joita voidaan ilmaista on hänelle jollain asteella todellista.

Aikuinen ihminen osaa luoda myös omia käsitteitään. Siihen myös luetaan vanhojen käsitteiden uudelleen merkityksellistäminen. Esimerkiksi itselleni jumaluus voi tarkoittaa aivan toista kuin jollekin toiselle.

jumala?

Kielellisten ilmaisujen määrä löytää itselleen hyvän pelitoverin, kun astumme maailmankaikkeuden ulkopuolelle – jumaluuden. Perusymmärryksessämme länsimaisessa kulttuurissa, jumala tai jumaluus on ihmisille suurempi kuin maailmankaikkeus tai se on itsessään kaikkeus. Käsityskyvymme ulkopuolella tuolla jossain monelle se on olemassa. Meillä on joka tapauksessa ongelma.

Kuinka voimme määritellä jumaluuden objektiivisesti muilla attribuuteilla, jotka ovat peräisin meidän omasta kokemusmaailmastamme ja käsityskyvystämme. Minusta, emme voikaan. Joka tapauksessa meillä jokaisella on oma subjektiivinen kokemus asiasta. Jokainen ”tietää” millainen maailmankaikkeutta suurempi olento. Jokainen myös voi väittää sen olemassa olosta: on, ei, ehkä.

Nämä väitteet ovat kaikki osa inhimillistä kieliymmärrystä. Ne ovat osa järjestelmää, joka kuvailee tätä maailmaa ja tätä todellisuutta ja tätä
kulttuurikontekstia.

Onko jumalan olemassa olon perushypoteesi se, että se on todistettava jollain asialla absoluuttisesti ihmiskielen rajoissa? Minä väittäisin, että ei. Sitä varten meillä on käsite usko.

Onko kaikkien uskottava jotain sellaista, jota ei voida määritellä ihmiskielen rajoissa? Ei ole. Samassa sanottakoon: pelko ja epäluulo ovat myös ihmisen omia käsityksiä.

Lähteet:
Biolingvistiikka – Pauli Brattico (2009) (toim. huom. vain kieli-osiossa)

Mainokset

Responses

  1. Kiitos artikkelistasi Ylai. Mielenkiintoista tekstiä. 🙂

  2. Juu, jos ymmärrät tiedon lähteen näkökulman niin ymmärrät paremmin itse tiedon.

    Tervetuloa jengiin Ylai.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: