Kirjoittanut Wespa | 4 helmikuu, 2010

Jännä kokemus – Pelko rakkaudeksi


Tuossa eilen nukkumaan mennessä makoilin sängyssä ja olin pienessä meditatiivisessa tilassa. Pohdiskelin elämää ja sen vaikeuksia.

Tiedän, että todellisuuteni on itseni luoma ja ympäröivä maailma heijastaa sisäistä maailmaani, omia uskomuksia ja omia toiveita yms; mutta mitkä mieleni osaset ovat itseäni? Alitajunta, ego, korkein minä, mikä niistä? Halusin porautua syvemmin omaan tajuntaani ja kohdata ne pelot, jotka estävät minua olemasta se mikä minä haluan olla.

Sain kummallisen kokemuksen. Minut täytti suuri pelko (en pelännyt mitään asiaa tms. vaan pelkkä tunne tuli tajuntaani puhtaana itsenään). Se oli käsin kosketeltavaa, mutta samalla sanoin, että haluan kohdata sen ja se muuttui. Se muuttui rakkaudeksi ja se oli maailman paras tunne. Tuo tunne oli vähän kuin pelkoa ja rakkautta samaan aikaan, mutta rakkaus siinä oli niin suuri, että se pelko itsessään ei haitannut ollenkaan.

Tuo tunne oli vähän samanlainen jonka koin aikoinani myös nukkumaan mennessä, silloin koin kuin olisin täyttynyt valosta. Muistikuvat siitä ovat hämäriä, mutta muistan kuinka koin itseni hohtavan valoa ja minulla oli suuri rakkauden tunne. Tällä kertaa  tuo rakkauden tunne oli vaan jotenkin enemmän lempeämpi, viimeksi pelkäsin tuota itse rakkautta, kun se oli niin uusi ja outo tunne. Tällä kertaa aloitin pelolla ja siirryin siitä rakkauteen. 🙂

Tämä kokemus oli taas yksi pieni ihme matkallani kohti omaa itseäni. Lähivuosina näitä on alkanut tulemaan entistä enemmän eri muodoissa. 🙂

Tuo kokemus sisälsi myös itselleni suuren opin:
Hyväksy pelko, niin se muuttuu rakkaudeksi. Kohtaa pelkosi, niin voit olla täysin oma itsesi. Älä anna pelkojesi pitää sinua taka-alalla, vaan paina niiden läpi ja nauti matkasta.
🙂

Mainokset

Responses

  1. Tuo rakkauden tunne täytti minutkin (metsässä) muutama vuosi sitten enkä tuon jälkeen ole oikeastaan pelännyt mitään. Toki pieniä ahdistuksia löytyy, mutta pyrin käsittelemään ne päivän aikana pois.

    Meditointi, itsensä kuunteleminen ja meluttomassa ympäristössä on saatava olla tai alkaa pää putoamaan.

  2. Tuttua ja ihanaa! Luulin, että olinko vahingossa nauttinut jotain huumaavaa, kun yhtäkkiä suuri paine keskellä rintakehää ja pelottomuuden tunne ( ihan sama tuleeko joku tuosta ovesta ja haluaako se minulle pahaa.) katosi..
    Aloin hymyilemään ja kyynelehtimään helpotuksesta ja ikäänkuin päästin paineen rintakehästä ja hyvä olo levisi koko kehoon.
    En ole aikaisemmin kokenut moista, mutta tämä olo tuli, kun olin ollut muutaman viikon tilanteessa, jossa jouduin pelkäämään ja miettimään ja järkeilemään kokoajan.. sitten yksi kerta vain oivalsin, että minun pitää rakastaa itseäni ja, että olin ajanut itseni siihen ikävään ja pelottavaan tilanteeseen..
    Tilanteesta en nyt ala kertomaan, kun se ei tähän liity sen kummemmin, Mutta ilman sitä en olisi oivaltanut jotakin tuona kyseisenä hetkenä ja kärsisin vielläkin enemmän peloista joita minulla on ollut koko lyhyen 20v aikana..

    Toivon, että saisin jostakin voimaa kohdata lisää pelkojani ja ahdistuksiani, mutta tuntuu ettei omat voimavarat riitä aina siihen ja kun ympärillä ei ole ihmisiä, jotka ihan ymmärtäisivät minua ja tämän takia en uskalla avautua, koska pelkään.. niin en tiedä mitä pelkään, mutta ehkä joku päivä saan sen voiman ja pääsen juoksemaan pelkojeni läpi..! pitäisi varmaan tutustua henkioppaaseen, mutta joku ahdistus ja pelko velloo sisälläni ja saa minut ikäänkuin lukkoon hengellisesti. 😦 ehkä tämä on jokin alkuvaihe itsensä tutkiskelussa..


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: