Kirjoittanut Wespa | 10 tammikuu, 2009

Pelko ja sen lähde – Omistettu Saijalle


Ajattelin tämän viestin kirjoittaa tännekkin, koska sillä on voimakas opetus, joka voi auttaa teitäkin.

Olin vetänyt kaatokännit ja en muistanut illasta mitään. Heräsin jostain ja vieressäni oli joku kohtuu hyvän näköinen naikkonen. Hyväilin häntä, mutta se ei tuntunut oikealta.
Onneksi se olikin vain unta ja heräsin vielä kauniimman naisen vierestä, jolle selitin hassun uneni ja samalla kyselin illasta, josta en muistanut mitään. Lopulta tämä johti aktiin. Tämäkään nainen ei tuntunut siltä oikealta.
Sitten taas heräsin ja huomasin, että ”mitä ihmettä” olenkin unelmanaiseni/sielunkumppanini vieressä. Suutelimme ja hyväilimme lempeästi. Pelkkä suutelu ja hyväily oli parempaa, kuin aikaisemmat naiset yhteensä. Olimme siis lopulta onnellisesti yhdessä.

Sitten heräsin oikeasti, yksin! Voisin elää noista mitä tahansa elämää, mutta pelko on estänyt minua elämästä täysillä. Pelko on estänyt minua kertomasta tunteitani rakastamalleni naiselle/sielunkumppanilleni, joka kaikenlisäksi asuu samalla paikkakunnalla ja on sinkku.

George Bush, Illuminati, Sodat, Ympäristö, Kaverit – mikään ei ole sen pelon lähde. Mikään näistä ei anna tai hallitse pelkoa. Se olen minä itse! Minulla itselläni on täysi valta omaan pelkooni ja tunteisiini.

Me kaikki voimme muttaa pelon iloksi tai vaikka rakkaudeksi.
Me olemme lähteitä, me olemme tuottajia.
Me olemme vallassa.
Meillä on voima.

Meidän ei tarvitse, eikä kannata pelätä mitään. Tehkää itse omat päätöksenne.
Minä olen jo omani tehnyt. En enää pelkää!

Saija minä rakastan sinua syvästi.

PS. Miettikää jotain joka on teille helppoa ja jokapäiväistä. Miksi se on niin helppoa? Koska olette tottuneet tekemään sitä ja ette pelkää epäonnistumista. Neuvoni on siis se, että jättäkää pelkonne taaksenne ja aloittakaa elämään unelmaelämäänne täysin sydämin. Kaikki on mahdollista.

Advertisements

Responses

  1. Wespa, teit sen taas.

    Olen itse tismalleen samanlaisessa tilanteessa… Vielä en vain ole tuosta pelosta päässyt yli. Yritän kaikin keinoin, ja minusta tuntuu että kohta onnistunkin. Minun on pakko, muuten kadun koko lopun elämäni sitä etten ollut tarpeeksi sisukas.

  2. jäin vähän miettimään sitä että kerroitko tälle ihastuksen kohteelle tunteistasi vai jätitkö sen vaan tänne nettiin? vai kerroitko asiasta netin välityksellä?

    koska jälkimmäisissä tapauksissa opetus on vähän ontuva. peloista pääsee kuitenkin eroon vain kuluttamalla ne loppuun, joten asian sivuuttaminen nettijutuilla ei ole niinkään opettavaista..

    sosiaaliset pelot on kyllä mielenkiintoinen aihe. aivoissa sosiaalisia pelkoja (tarkemmin nolatuksi ja naurunalaiseksi, eli sosiaalisen ympäristön halveksimaksi ja ulkopuoliseksi jätettäväksi tulemista) käsittelevä alue on hyvin lähellä ja kai yhteydessä konkreettista kivun tuntemusta käsittelevää aluetta. ne pelot on aitoja ja pelottavia. ne tuntuu konkreettisilta, ja niillä oli funktionsa joskus heimoyhteiskunnan aikoihin. pakkien saamisen kuuluu tuntua kuin tökättäisiin kynällä silmään, niin aivot on rakennettu. ja kukaan ei haluu saada kynää silmäänsä. nykyään tuollaiset pelot on kuitenkin vaan ärsyttävä taakka, joista ei normi-ihminen tunnu pääsevän oikeen mitenkään eroon. paitsi höönäämällä ne loppuun, tai erilaisilla psykologisilla työkaluilla.

    mutta niin… sinä itse et ole pelkojesi lähde vaan sosiaalinen rakennelma ympärilläsi ja hermojärjestelmäsi joka on mukautunut joskus kivikaudella tähän järjestelmään. se mitä itse voit tehdä hermojärjestelmäsi muokkaamiseksi on toinen juttu.

  3. Vaatii kanttia sanoa se näin, julkisesti tai ylipäätään.
    Toivottavasti kaikki on ja menee hyvin.

  4. Kiitos Von Qlippoth kommentistasi. Kirjoitushetkellä asia oli tuore ja ajatuksen tasolla. Toivon tavallaan, että hän näkisi tämän ja toisaalta taas en, että pääsisin asian sanomaan suoraan face to face. Asiat eivät vaan ole tähän mennessä menneet niin kuin olisin halunnut ja en ole saanut esim. hänen numeroaan kalasteltua hänen kaveriltaan, mutta eiköhän se tästä edisty. Pitää vaan kerätä lisää rohkeutta ja odottaa sopivaa hetkeä, jolloin tapaamme ja sitten kaikki järjestyy.

    sinä itse et ole pelkojesi lähde vaan sosiaalinen rakennelma ympärilläsi ja hermojärjestelmäsi joka on mukautunut joskus kivikaudella tähän järjestelmään. se mitä itse voit tehdä hermojärjestelmäsi muokkaamiseksi on toinen juttu

    Olet täysin oikeassa, mutta olen tosin pikkuriikkisen eri mieltä vaikka näenkin asian 99% samalla tavalla. Uskon ja näen, että vaikutus pelkoon ”tulee” muilta, mutta oikeasti pelko on aivojemme tuottama tunne. Se kehittyy siis suoraan meissä, eikä mitenkään siirry muilta, vaikka seuraukset ja tapahtumat saavatkin joskus sen meissä laukeamaan. Sosiaalinen rakennelma ja moni muu asia todellakin vaikuttaa asiaan, mutta mielestäni pelon voi katkaista parhaiten, kun kääntää itsestään sen vivun off-asentoon. Sitten on ihan sama mitä yhteiskunta tai naapuri tekee. Kuitenkin on lähes mahdotonta muuttaa koko yhteiskuntaa ja sosiaalista rakennelmaa, niin niin se muutos on tehtävä itsessä jos haluaa valita sen tien mihin itse voi parhaiten vaikuttaa. 🙂

  5. Tämä voi toimia ehkä myös hyvänä avautumisena:
    Kertokaa syvimmät pelkonne, jos teistä tuntuu, että niistä kertominen auttaa niiden voittamisessa. 🙂

  6. asiallinen viesti! ja jos ei yritä, niin ei voi onnistuakaan. parempi unohtaa pelko ja tehdä, kun olla tekemättä ja jäädä miettimään olisiko voinut onnistua.

    osaan samaistua tähän oikein hyvin.

  7. juu, oot minunkin nähdäkseni oikeassa siinä että pelko on aivojen (tai hermojärjestelmän) luoma tunne, MUTTA niin on se todellisuus kokonaisuudessaan missä tunnet toimivasi. mielesi luo jatkuvasti sinulle todellisuuden kuvaa, jota käytät toimiaksesi todellisuudessa. ja perinteisestihän on tavattu sanoa, että kartta ei ole maasto.

    niinpä kun mielesi luoma todellisuus on sinulle yhtä kuin konkreettinen todellisuus, on mielesi luoma pelko yhtä kuin konkreettinen todellisuus.

    koska koettu todellisuus on mielen luoma konstruktio, niin se on myös muokattavissa mielen mukaan. ehkä. pirun hankalaa se on ainakin. yhä olen sitä mieltä että peloista pääsee helpoiten kuluttamalla ne puhki.

    NLP:tä, hypnsoosia, itsesuggestioita, affirmaatioita ja rituaalimagiaa voi toki myös kokeilla, toisille ne toimii tehokkaammin kuin toisille.

  8. Ehkä kaikilla ihmisillä on pelkoja.
    Mielestäni tärkein asia on pelko, mikä liityy kuolemaan. Jokaisen olisi selvitettävä, mihin sitä joutuu sitten kun kuolee. Tämä on kenties tärkein läksy elämässämme.

  9. Minun mielestäni kuoleman pelkääminen, on jotenkin todella ihmeellistä. Tai ehkä en itse ole ikinä käsittänyt kuolemaa, ja koen sen siksi niin helpoksi asiaksi. Mutta sen verran mitä kuoleman kanssa olen ollut tekemisissä, mieleni on lähinnä vain positiivinen. En tiedä miksi.

    Ehkä sitä vain valehtelee itsellensä tarpeeksi hyvin, sen kuinka kuoleman sureminen on jotenkin kieroa. Vaitsi eri asia tietenkin onnetomuus kuolemat sun muut äkilliset liian varhain, näin meidän näkökulmasta katsottuna lähtevät, eivät kuitenkaan ehkä kuulu tähän kastiin, mikä liittyisi kuolema pelkoon, vaitsi jos se olisi niin kova ettei pystyisi liikkumaan ulkona sen kanssa. Mutta koska kuoleman pelkääminen on itselleni jostakin syystä absurdi ajatus, en puuduta teitä enempää tällä turhan päiväsellä hölynpölyllä.

    Ja onnea metsästykseen! 😛


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: