Tuntui oikealta käsitellä tätä aihetta nyt, koska ihmisillä on vielä suuria ongelmia saada mieli tyhjäksi kaikista turhista peloista ja uskomuksista. Aivan kuten aiemmassa artikkelissani kokeminen ja ulkoinen peili kerroin, jokainen kokemuksesi on heijastus siitä, mitä tunnet sisälläsi.
Mitä tapahtuu sitten, kun tunnen enemmän hyvää oloa ja rakkautta? Olisivatko “negatiiviset” kokemukseni kuitenkin sitten samoja, mutta tuntisin ne vaan positiivisemmin?
Kun alat tuntea enemmän hyvää oloa ja rakkautta niin tulevat kokemuksesi muuttuvat ihan toisiksi, kuin mitä ne olisivat olleet, jos olisit jatkanut samaa rataa. Miksi näin sitten käy?
Law of Attraction – Vetovoiman laki
Tällä vetovoimalla ei tarkoiteta fysikaallista veto- tai painovoimaa vaan kaikkea kattavaa vetovoimaa. Tämä laki yksinkertaisesti kuuluu, että sitä mitä annat pois sitä saat myös takaisin tai tässä meidän tapauksessa se miten tunnet niin sitä sinä tulet myös kokemaan. Eli jos tunnet, että olet köyhä niin et tule rikastumaan tai jos tunnet että sinulla nyt vaan aina on huono onni elämässä niin sitä sinulle on luvassa lisääkin.
Noidankehän tästä tekee se, että kun sinulle tapahtuu jotain negatiivista, tunnet sisälläsi sen negattivisuuden ja se taas aiheuttaa sinulle vaan lisää negatiivisia tapahtumia, kunnes osaat päästää siitä tunteesta irti. Tämä on se syy, miksi yritän auttaa teitä kaivamaan ne pelot ja typerät uskomukset sieltä mielestänne pois. Ajatelkaa, kuinka mahtava tuo “noidankehä” sitten on, kun olette vapaa peloistanne ja täynnä tunteita, mitä haluatte kokea elämässänne seuraavaksi.
Yksinkertainen elämänohje kuuluukin, että kuvittele, mitä tällä hetkellä haluat kaikista eniten ja tunne kuin sinulla olisi jo se. Jos haluat, että kyseinen halu manifestoituu elämääsi nopeammin, ota askelia siihen suuntaan eli tee minkä pystyt sen asian eteen. Itselläni kesti pari kolme kuukautta sitten noin viikko ennenkuin se mitä halusin kävi toteen, mutta nyt viimeisin tuli toteen jo tunnissa. Eli treenausta saattaa vaatia, jos haluat kaiken aina heti, mutta se on mahdollista.
Vedä puoleesi sitä mitä eniten haluat, tuntemalla kuin sinulla olisi se jo!
Rakkaudella,
Chioy






Mainio artikkeli!
Aiheesta lisää kirjassa “Salaisuus” (tiesin myös ehkäpä paremmankin mutten nimeä enää muista, kannessa oli miehekkäästi vaaleanpunaista ja joku kukka, jos joku osaisi yhdistää)
Jos haluaa todella vielä tehokkaammin käyttää tuota lakia, kannattaa sen lisäksi että tuntee omistavansa sen, olla kiitollinen siitä! Kiitollisuus on kuulemma voimakas apuväline.
Rakasta sitä mitä haluat. Vaikkapa rahaa. Sano se vaikka ääneen.
Samoin jos voi niin “minä olen…” lause kiteyttää asian aika nättiin pakettiin ja on voimallinen lause!
Myös visualisointi on tärkeää! Koeta visuoida tahtomasi tapahtuma tarkasti mielessäsi, vaikkapa tuleva työhaastattelusi! Tai pikemminkin sen tulos, että iloitset siitä kun sait töitä.
Haluaminen siis tosiaan tuo haluamista lähemmäs ja siirtää kohteen kauemmas. Jos haluat, haluat jatkossakin vain lisää, tämä on hyvä muistaa..
Itselläni ei näkö maagisesti parantunut näitä ohjeita jotenkuten noudattamalla, mutta ainakin sain halvat kk-piilarit jotka ovat minulla ongelmatta 4kk yötäpäivää päässä, eli TODELLA huonomminkin olisi voinut käydä!
Voi aloittaa helpolla testillä jos on skeptinen asian suhteen: Kuvittele saavasi vaikka kahvikupillinen lähipäivien aikaan. Vaikka jo tänään. Jos ei tärppää, koeta joka päivä ja siirry sitten haasteellisempiin tavotteisiin!
Tai yritä vaikka löytää tammenterho tai kolikko maasta!
Onnea matkaan!
Kirkoittanut: WM_ aika: 5 heinäkuu, 2009
klo 11:07
Kiitos lisäyksistä WM_!
Kiitollisuus ja visuaalisointi auttavat siis sinua myös pääsemään kiinni siihen tunteeseen, mikä sinulle tulee, kun saat sen minkä haluat. Eli ne toimivat loistavina apuvälineinä.
Mitään ei siis maagisesti tapahdu vaan asioita tapahtuu normaaliin tapaan, mutta nyt kun olet tietoinen siitä, voit valita mitä haluat sinulle tapahtuvan.
Suosittelen kuitenkin aloittamaan jollakin pienellä asialla, mitä kuitenkin kovasti haluaa ja minkä tunteeseen on helppo vaihtaa, vaikkapa uudet kengät. On helpompi tuntea, että sinulla on jo uudet kengät kuin se, että olisit esimerkiksi jo miljonääri, jos et ole koskaan aiemmin ollut miljonääri.
Rakkaudella!
Chioy
Kirkoittanut: Chioy aika: 5 heinäkuu, 2009
klo 14:09
http://www.youtube.com/watch?v=_b1GKGWJbE8
(ne lukee siis kirjan lähinnä läpi, taino, kirja tehty tuon pohjalta kai)
Tuossa on The Secretin dokumentin ekat 20min nähtävänä
Tämä on todella mielenkiintoinen aihe ja tähän törmää nykyisin lukuisista lähteistä ja asiayhteyksistä!
Kirkoittanut: WM_ aika: 5 heinäkuu, 2009
klo 15:51
Toisikohan tämä siihen, että haluaisi tavata uudelleen “kadotetun” henkilön? Eihän se tietenkään hetkessä tapahdu tuommoinen juttu, mutta olisiko se mahdollista?
Kirkoittanut: Karvalakki aika: 5 heinäkuu, 2009
klo 17:17
Kaikki mitä haluat on mahdollista, eikä siinä ole mitään esteitä, etteikö se voisi tapahtua hetkessä. Siitä vaan sitten sille tunnetasolle, kun tapaisit tämän henkilön paraikaa. Ota askelia siihen suuntaan ja ole kiitollinen siitä, että tapaat hänet pian.
Rakkaudella!
Chioy
Kirkoittanut: Chioy aika: 5 heinäkuu, 2009
klo 19:00
Eikös usein tapahdukin niin että ajattelee jotain henkilöä ja pian näkeekin sen :p
Kirkoittanut: WM_ aika: 5 heinäkuu, 2009
klo 19:34
Seurustelin nuoruudessani tytön kanssa, jolla oli rintasyöpä. Hän taisteli sitä vastaan 4 vuotta. Piti mielensä avoimena ja uskoi joka päivä paranemiseensa. Muutaman kerran viimeisen vuoden aikana, jolloin hän oli jo tuskissaan letkuissa sairaalassa, hän menetti uskonsa paranemiseen. Kaikkina muina päivinä tuon neljän vuoden aikana hän uskoi saavansa terveytensä takaisin. Hän hoki itselleen joka päivä, eettä “kuolkaa syöpäsolut mun kehosta”, hankki hoitoja ulkomailta myöten, kävi vaihtoehtohoidossa ja jopa alkoi kristityksi uudelleen saadakseen apua Jumalalta. Mutta mitä kävi?
Lopulta hän kuoli rintasyöpään. Ikää oli 19 vuotta ja risat.
Siitä lähtien olen lakannut uskomasta Vetovoiman Lakiin. Jos se kertaa toimii aina ja kaikkialla, niin miksei se toiminut rakastamani ihmisen kohdalla. Aika julmaa. Petyin todella. Miksi juuri hänet, maailman optimistisin ja syväsydämisin nainen, otettiin minulta ja muilta pois?
Miksi vetovoiman laki ei toiminutkaan? Olen tullut siihen tulokseen, että Vetovoiman laki ei toimi useiden vaikeiden sairauksien kohdalla. Vaikka ihminen kuinka haluaisi terveytensä takaisin, se ei aina ole mahdollista. Pitää vain tyytyä elämään sairaana, eikä uskoa sokeasti ihmeisiin, kuten VVL:iin.
Kunhan mietin näin sunnuntaikrabessani syntyjä syviä…
P-Man/Ristipissari
Kirkoittanut: P-man aika: 5 heinäkuu, 2009
klo 21:38
Tuo kyllä veti hiljaiseksi..
Itse olen aika varma että se mitä tiedämme VVL:stä on vasta jäävuorenhuippu, eli olemme vasta haukanneet koko tiedosta pienen palan: paljon on vielä selvittämättä!
Tähänhän voisi iskeä nyt niitä “niin oli tarkoitus käydä” mutta itse en ainakaan tuossa tilanteessa niitä kuuntelisi!
Jonkinlainen paikkaansa pitävä opas elämään olisi useasti tarpeellinen! :/
Kirkoittanut: WM_ aika: 5 heinäkuu, 2009
klo 22:03
wH, sitähän tämä elämä on, että vailla oppaita täällä pallolla täytyy itse kunkin selvitä.
Ja helpommalla selviää, kun muistaa myös sen, että moniin asioihin myös vaikuttaa ihan yksinkertaisesti sattuma, eikä pelkästään vetovoiman laki. Jaahas, täytyy filosofoida joku päivä ens viikolla lisää. Nyt uhkaa loppua energia tästä miehestä tällaisen rellestysviikon jälkeen.
Mutta jospa aloitan sellaisella simppelillä setillä, että sanon itselleni, että en ole väsynyt, niin ehkä silmät pysyy auki ja saan nauttia pikkutunneille asti Villa Testoksen loisteesta. Leppoisaa sunnuntaita!
-P-Man
Kirkoittanut: P-man aika: 5 heinäkuu, 2009
klo 22:29
Poikkeaako itsesuggestio tästä? : \
Kirkoittanut: pole aika: 6 heinäkuu, 2009
klo 1:11
P-man otan osaa, että näin kävi. Tyttö uskoi siis paranemiseensa, mutta ei elänyt kuin rintasyöpää ei olisi koskaan ollutkaan? Niin ikävää kuin se onkin, pelkkä halu ei riitä, koska vaikka kovasti haluaakin parantua, siitä seuraa lähinnä tunne, että olet sairas. En tietenkään tiedä tästä tapauksesta mitään, mutta kyseinen henkilö on varmasti ymmärtänyt jo tapauksen, tosin sinulla tuntuu olevan vielä jotain jotain hampaankolossa asian tiimoilta.
Sattuma on tavallaan verrannollinen tähän lakiin, koska vedät puoleesi niitä energioita mitä tunnet, joten asioita mitä sinulle sattuu on suoraan verrannollinen siihen mitä tunnet.
Pole: Mielestäni itsesuggestion tarkoitus on juuri saattaa sinut tilaan, missä noudatat tätä laki enemmän positiivisemmalta puolelta, mihin et tunne muuten pystyväsi.
Rakkaudella!
Chioy
Kirkoittanut: Chioy aika: 6 heinäkuu, 2009
klo 4:12
Chioy, tarkoitatko, että unohtamalla koko sairauden (siis sulkemalla pois ajatuksen, että on sairas)ja eläen niinkuin sairautta ei olisikaan, vetovoiman laki olisi toiminut jitenkin paremmin? Eli kun leikkii unohtavansa faktat, eli sen, että on kuoleman sairas, paranisi, koska tällöin ei synnytä tietoisesti tunnetta siitä, että on edes sairas?
Kuollut rakkaani, olkoon Piia, oli jokaisen päivän täysillä huolehtien itsestään ja terveydestään – niin psyykkisestä kuin fyysisestä. Hän jos kukaan ei olisi ansainnut joutua kuolemaan tuskallisesti ja nuorena. Hänen valloittava ja ihana persoonansa veti todellakin puoleensa hyviä asioita ja hyviä ihmisiä. Jonkun toisen silmissä Pia oli itse laupeus ja moderni Äiti Teresa. Auttoi kaikkia, vaikka itsekin kärsi. Jakoi tirtoa syövästä ja sen ehkäisemisestä/hoidoista, vaikka hädin tuskin enää silmiään sai loppuajasta auki.
Eikä hän ikinä pelännyt sairauksia tai kuolemaa, mutta oli kuitenkin sinut niiden kanssa. Ei kuitenkaan friikahtanut terveysintoilijakaan. Mutta siltikin rintasyöpä nyt vaan sattui iskemään häneen. Miksi juuri häneen, sitähän kukaan ei tiedä, mutta lähinnä se todistaa sen, että vaikka eläisi kuinka vetovoiman lain “oppien” mukaisesti, sekään ei suojaa sinua siltä, etteikö kohtalo ja sattuma voisi puuttua peliin ja päättää kenen tagansa elämän epäreilun lyhyeen.
Olen itse katsonut The Secretin ja lukenut sen kirjanakin ja siinä on paljon ajateltavaa. Tällaisten Pian kohtaloiden myötä sitä vaan tulee skeptisemmäksi ja skeptisemmäksi. Alkaa miettiä, miksi VVL toimii toisinaan ja toisinaan ei sitten ollenkaan. Mieleen nousee ajatus, mitä erityistä niissä ihmisissä on, joita VVL suotuisasti kohtelee? Tai miten kauan kannattaa uskoa lakiin, kun lähipiirissäni on lukuisia esimerkkejä siitä, ettei se kuitenkaan toimi niiden ihmisten kohdalla, joista sitä eniten odottaisi.
Ehkä nämä kuolemansairaudet pitää vaan suosiolla jättää sattuman ja VVL:n ulkopuolelle ja muistaa, että mm. geenitekijöillä on monissa tapauksissa suuri rooli sairauden puhkeamisessa. Ja sitä monimutkaista prosessia tuskin pystyy täysin ehkäisemään tietoisella ajatteluprosessilla kuten elämällä VVL:n mukaan.
Kirkoittanut: P-man aika: 6 heinäkuu, 2009
klo 16:24
Kyse on siis siitä miten tuntee. Jos tuntee vain olevansa sairas, vaikka olisikin kova halu parantua niin se halu ei auta, koska vetää silti puoleensa niitä energioita, että on sairas. Tämä tapaus tosin kuulostaa karmalta.
Uskon tai no ennemminkin tiedän, että hänellä on nykyään kaikki hyvin, joten voimme olla onnellisia siitä. Sinulla taas on tapauksesta jäänyt vielä jotain hampaankoloon, onhan se todella raskasta menettää henkilö, jota rakastaa. Saattaa tuntua, että elämä on epäoikeudenmukaista ja kaikki vaan sattumasta kiinni. Fyysinen elämä ei kuitenkaan ole kaikki mitä on. Elämä on ikuista, se ei lopu. =)
Rakkaudella
Hän ja me kaikki!
Kirkoittanut: Chioy aika: 6 heinäkuu, 2009
klo 17:13
P-man oletko miettinyt, että ehkä tämän henkilön kokemus oli tarkoituksella sinun todellisuudessasi. Uskon, että sinä vedit sen kokemuksen puoleesi. Ehkä sinä uskoit, että homma ei toimi ja vedit lisää sitä puoleesi tällaisella esimerkillä. Saatoit mm. ehkä peltätä tai pitää mahdollisenakin hyvän ystävän menetystä. Ehkä sinulla oli jotain sisäisiä menetyksiä, jotka sitten manifestoituivat ulkopuoliseen maailmaan. Se ei tarkoita kuitenkaan, että Pian kuolema olisi ollut sinun syytäsi, mutta uskon, että sen kokeminen oli tarkoitettu. Kaikesta voi kuitenkin oppia jotain hyvää omaan elämään.
Vaikea on asiaa tarkemmin kommentoida, kun en Pian sisäistä maailmaa tunne. Joskus henkilöt auttavat toisia ja rakastavat toisia, mutta eivät rakasta itseään ihan yhtä paljon. Ehkä syöpä oli hänelle suora seuraus siitä, että hän oli auttanut muita kokoajan piittaamatta omasta henkisestä hyvinvoinnista. Ehkä tämä toisten suuri auttaminen vei häneltä energiaa, kun hän ei kuunnellut omaa sisäistä rakkauttaan itseään kohtaan niinkään paljoa. Rintasyöpä voisi viitata juurikin äidillisiin vaistoihin. Monesti/joskus sairaus kehittyy juuri sille alueelle, jolla on ongelma. Esim. jos tuntee elämän olevan tasaista ja kehityksen hidasta (ja kärsii tästä), niin voi kehittää itselleen jalkasärkyjä yms.
Muista kuitenkin P-man miettiä, että mikä tarkoitus tällä kokemuksellasi oli? Uskon, että vastaus löytyy sydämestäsi.
Kirkoittanut: Wespa aika: 6 heinäkuu, 2009
klo 17:43
Kiitos Chioy ja Wespa. Hyviä pointteja. Kyllä mua harmittaa, että niin hieno ihminen joutui siirtymään ajasta ikuisuutee, mutta siitä olen varma, että elämä ei pääty siihen, kun hengitys loppuu ja sydän pysähtyy. Tiedän, olen itsekin käynyt nuorempana hyvin lähellä kuolemaa. Ensin fyysisen vamman ja sittenn henkisen jaksamisen loppumisen takia. Mutta siitä selvittiin, onneksi!
Nyt te pidätte mua varmaan iha lässynlää-jäbänä, mutta tunnen itsekin sydämessäni, että Pialla on kaikki hyvin, vaikkei hän kanssani enää iltaisin nukahda tai kainalostani herää. Siis konkreettisesti. Jotenkin vain se tapa, miten hän lähti, oli niin brutaali. Epäreilua. Sattui. Sekä häntä, että meitä läheisiä. Olen silti vakuuttunut, että noilla kokemuksilla on tarkoituksensa minun elämässäni, aivan kuten sanoit Chioy.
Eräs rakas ystäväni vammautui tapaturmaisesti vakavasti tuossa vuosi sitten ja on käynyt melkoisen kuntoutusrumban saadakseen elämänsä takaisin. Vielä ei ole parantunut, mutta ponnistelee kyllä kovasti asian eteen! Olen nähnyt ja kuullut lukuisia päiviä itkua, huutoa, itsesääliä ja vihaa mutta johtuen kokemuksistani Pian tukijana, olen oystynyt tukemaan häntä huimattavasti paremmin kuin mitä rakasta Piaani. Eli siinä mielessä tuo kokemus nuoruudestani on jo nyt kääntynyt voitokseni, aivan kuten sanoit Chioy.
Voi kuinka toivon, että voisin auttaa ystävääni, joka niin kovasti kärsii tällä hetkellä, mutta jotenkin olen edelleen voimaton. Kaikesta siitä huolimatta, mitä Pian rinnalla aikoinani opin.
Ystäväni vammaan ei löydy lääketieteeltä keinoa, mutta onnex hän löysi avun vaihtoehtohoidosta. Ei ole vielä täysin kondiksessa, mutta jo vähän kävelemäään ja saa elää toisinaan kivuttomia päiviä. Huih, miksi nämä kaikki raskaat jutut kaatuu yhden kollin hartioille? Kaikki sanoo, että sä oot raavas äijä, kyl sä kestät, mutta ei se nyt niinkään automaattisesti mene, välillä jaksan olla iloinen ja hölmöilen poikain kanssa Testoksessa, mutta toisinaan olen niin loppu, ettei kukaan.
No, onneksi mutsilla on ihmeellinen kyky nähdä asioita, jotka tapahtuu tulevaisuudessa ja mutsi “tuntee” ystäväni paranevan. Uskon siis siihen ja yritän vain tsempata frendiä jatkamaan ja jaksamaan läpi nämä raskaat kuukaudet, joita hän nyt elää. Jaahas, nyt saa loppua synkistelyt Villa Testoksesta yhdeksi päiväksi, koska meikä alkaa etsiä safkaa. Nam, pari pakettia Potkua ja kunnon ribsit tulille, niin ehkä alakulo vähän helpottaa! Hieno blogi teillä! Palaan jakamaan joku päivä omia kokemuksia näistä asioista, joihin kaikilla ei ole kykyjä. Nyt jos kaverit tietäis,että meikä postailee Henkimaailmassa, ne kattoi hiukka kieroon. En ole näistä erityisistä kokemuksistani hirveesti kertoillut, mutta ehkä tulen tänne jakaan juttuja, kun täällä löytynee eri tavalla ymmärrystä, ku vaikka Testoksessa.
moro ny!
Kirkoittanut: P-man aika: 6 heinäkuu, 2009
klo 20:44
Olen lukenut tuosta vetovoiman laista ja joitain omakohtaisia kokemuksiakin on. Olen kahden suhteen alussa päästänyt suustani sanat, jotka heijastivat tuolla hetkellä pelkoa tulevasta. Toeutuivat täsmälleen sillä tavalla. Kolmannella kerralla minulle on tullut vain (vahva) aavistus, en ole uskaltanut sanoa ääneen, mutta jos toteutuu, olen valmistautunut siihen.
Pystyn nähdä asiat positiivisina tulevaisuudessa, mutta välillä pelot meinaavat ottaa vallan. Tuolloin ajautuu tuohon kierteeseen, josta Chioy kirjoitit. Vinkkejä tuollaisten tilanteiden hallintaan?
Sehän se nimittäin kamalaa onkin jos pelkää ja vielä tietäää, että sitten se varsinkin toteutuu…
On minulla nyt ainakin yksi tietoisesti tehty onnistunut positiivinen kokemus tästä asiasta. Tarvitsin hieman rahaa, ajattelin sitä valmiiksi tietäen ettei mitään hätää olisi, seuraavana päivänä sitä sain yllättäen ja mies voitti veikkauksestakin viikon kuluttua… =) Rahat on muuten riittäneet mainiosti juuri kaikkeen tarvitsemaani, kun muutama vuosi sitten heitti elämä häränpyllyä ja taloushuolen jäivät muiden huolien varjoon. Eli lakkasin huolehtimasta ja ajattelin että kyllä ne jotenkin aina riittää.
Sitten vielä kysymys. Jos olen pelännyt ja vetänyt nuita asioita puoleeni ennen, mutta muutan ajattelua nyt, voivatko nuo ennen pelkäämäni tapahtumat vielä tapahtua muuttuneesta ajatuksista huolimatta? Jonkinlainen aikaviivehän tässä kuitenkin on…
Kirkoittanut: Heluna aika: 6 heinäkuu, 2009
klo 23:00
Jos saat tunteen, joka ei ole se mitä haluat, niin kannattaa aina miettiä, että mihin minun oikein pitää uskoa, että haluan itselleni tälläisen tunteen.
Syvään hengittäminen ja rauhassa itsensä kanssa oleminen tekemättä mitään auttavat myös pääsemään eroon tuosta noidankehästä. Voit myös palauttaa mieleesi jonkin positiivisen tunteen “menneisyydestäsi”, jonka haluaisit kokea uudelleen.
Jos tunnet tällä hetkellä, että ne negatiiviset tunteet manifestoituu jossain välissä niin ne myös tekevät sen. Parempi kuitenkin ymmärtää, että olet olemassa vain tässä hetkessä, eikä menneisyytesi vaikuta todellisuuteesi mitenkään, joten myöskään niillä tunteilla mitä tunsit menneisyydessäsi, ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä sinulle tulee tapahtumaan.
Miksi synnyttää taas yksi pelko lisää, kun voit tuntea rakkautta ja iloa elämässäsi niin paljon kuin haluat.
Rakkaudella,
Chioy
Kirkoittanut: Chioy aika: 6 heinäkuu, 2009
klo 23:40
Kiitos
Olen itseasiassa jo ottanut suuren askeleen eteenpäin pelkojen hallinnassa, en vain ihan aina onnistu siinä. Sen olen kyllä huomannut, että ainut vaihtoehto elämässä tapahtuneiden vaikeiden asioiden läpi kulkemiseen on laajempi elämänkatsomus. Henkiset asiat on meinanneet unohtua muutamaksi vuodeksi ja ikävä tilanne yllätti. Nyt kun nämä sivustot löytyi, ( ja luin pari kirjaakin) on suhtautuminen jo jonkinverran muuttunut. Kiva että täällä on muitakin, joilla on
samanlaisia näkemyksiä elämästä.
Kirkoittanut: Heluna aika: 7 heinäkuu, 2009
klo 8:33
Se toimi O_O
En ole ikinä säikähtänyt niin paljon kuin yhtäkkiä kesken päivän eteeni ilmestyy tämä henkilö jonka halusin nähdä uudelleen, sillä luulin etten enää koskaan näkisi sitä ihmistä. Ja siinä hän olikin aivan kuten halusinkin. Saattoivat muut ihmiset kyllä hiukan ihmetellä että miten valahdin niin kalpeaksi
Kirkoittanut: Karvalakki aika: 18 elokuu, 2009
klo 19:17
entä kyseinen henkilö, ajatteliko että noinko vähän haluat nähdä kun olet kuin aaveen nähnyt x)
Hienoa että tapasit hänet jälleen!
Kirkoittanut: WM_ aika: 18 elokuu, 2009
klo 19:46
Luin tämän artikkelin ja katsoin myös The Secret videon youtubesta joku pari päivää sitten ja aloin ajatella että saisin exäni takaisin jota olen jo pari kuukautta haikaillut.
Noh, tänään exäni sitten sanoi että hän haluaisi jatkaa mutta hänen täytyy miettiä vielä =) Sattumaa vai toimiiko tämä todella? Alan pikku hiljaa uskoa että toimii
Täytyy vain pitää hänet taas ajatuksissa jos vihdoin sitten palattaisiin yhteen
Kirkoittanut: Seppo (nimi muutettu) aika: 18 lokakuu, 2009
klo 2:44
Jos jonkun niin tämän ajatuksen voin allekirjoittaa. Positiivisuudessa ja myönteisessä ajattelutavassa on voimaa.
Itse sain kantapään kautta oppia, että jopa niissä kaikkein vaikeimmissakin hetkissä ihmisen on mahdollisuus valita mitkä muistot mukanaan kantaa.
Sen oivaltaminen ja kokeminen on jotakin ihmistä suurempaa. Minä sain sisälleni rauhan sillä, että etsin kaikesta jopa täydellisestä avuttomuudestani, pahimmista kivunhetkistäni ja rakkaan ihmisen kuolemasta pienimmänkin positiivisen ajatuksen ja kantamalla sitä muistoissani minun on todellakin kevyempi kulkea tätä elämäni tietä.
Kirkoittanut: Pandora aika: 19 marraskuu, 2009
klo 10:19
Kaikki, mitä annoit ystävällesi riitää…
Kirkoittanut: male aika: 4 joulukuu, 2009
klo 3:54
Nimimerkille P-man:
Luulisin että vetovoiman laki ei toiminut sielusopimuksen vuoksi. Voisi kuvitella, että se mitä sielusopimukseen on sielu-elämässä kirjoitettu, on voimallisempi kuin vetovoiman laki. Tällaisissa tapauksissahan eivät henkimaailman auttajatkaan auta, koska se ei olisi ao henkilön itsensä laatiman sielusopimuksen mukainen tapahtuma. Sielusopimushan on “mustaa valkoisella” siitä, mitä halutaan tänne tulla oppimaan. Eli nuoruuden ystäväsi ehkä oli halunnut tulla kokemaan tuon sairastumisen tuomia tunteita. Niin itsensä kohdalta kuin läheistensä kohdalta.
Kirkoittanut: Anno aika: 21 joulukuu, 2009
klo 6:36